Alzheimerin tauti kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana – ketogeeninen ruokavalio voi auttaa taudin hoidossa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Suomi saa kyseenalaista kunniaa johtamalla maailman kärkitilastoa Alzheimer-taudin kuolleisuudessa. Maailman terveysjärjestön tilasto osoittaa, että Suomessa Alzheimerin tautiin menehtyminen on yleisempää, kuin missään muualla maailmassa.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava parantumaton sairaus. Sairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat muistijärjestelmän toimintaan liittyvien hermosolujen ja aivoalueiden tuhoutumiseen. Vaikka Alzheimerin tauti on leimallisesti ikääntyneemmän väestönryhmän vaiva, se saattaa joissain tapauksissa puhjeta jo ennen 50 vuoden ikää.

Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen. Vaikka Alzheimerin taudin varsinaista syytä ei tiedetä, tunnetaan erilaisia elintapoihin liittyviä riskitekijöitä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua.

Alzheimerin tauti vahingoittaa ja tuhoaa aivosoluja, kutistaen näin aivoja huomattavasti ja aiheuttaen hermoston välittäjäaineiden epätasapainoa. Aivosolujen rappeutuessa aivoihin kertyy sairaudelle tyypillistä kuona-ainetta, niin sanottuja plakkeja tai kimppuja.

Alzheimerpotilaiden muisti, ajattelu, toiminta ja käytös muuttuvat ikävästi, ja muutokset pahenevat ajan myötä. Ne vaikuttavat yhä enemmän jokapäiväiseen elämään ja heikentävät kykyä tulla toimeen yksin, ja lopulta potilas muuttuu täysin riippuvaiseksi muista.

Suomessa todetaan vuosittain noin 14 500 uutta Alzheimer tapausta ja dementiaan kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana. Muistisairauksista kärsii arviolta 200 000 suomalaista.

 

Tilasto: Ikävakioitu dementiakuolleisuus (ml. Alzheimerin tauti) 1971–2016

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

 

Mitä Alzheimerin-taudista tiedetään nykypäivänä?

Alzheimer-potilaiden aivoissa on nähtävissä suuria määriä beeta-amyloidiplakkia jo kaksikymmentä vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Aivojen ensimmäisten patologisten muutosten on havaittu kehittyvän ohimolohkon sisäosiin todella kauan ennen kliinisten oireiden ilmaantumista. Aivojen energia-aineenvaihdunta eli glukoosimetabolia heikkenee jo ennen Alzheimerin taudin puhkeamista.

Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan diabetes, korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi, masennus, liikunnan puute ja vähäinen koulutus muodostaisivat yhteensä jopa puolet Alzheimerin taudin kokonaisriskistä.

Eli käytännössä iso osa riskitekijöistä voidaan laittaa elintapojen piiriin. Cambridgen yliopistossa vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Alzheimerin ikävakioitu esiintyvyys on länsimaissa noin kymmenen prosenttia suurempi kuin kehittyvissä maissa.

Alzheimerin tautia kutsutaankin usein 3-tyypin diabetekseksi.

 

Ketogeeninen ruokavalio ja Alzheimer

Tavanomaisella länsimaalaisella ruokavaliolla glukoosi on kehon ensisijainen energianlähde. Alzheimerin tautia sairastavilla ihmisillä tiedetään aivojen aineenvaihdunnan muuttuneen niin, että aivot eivät pysty tehokkaasti hyödyntämään glukoosia energianlähteenään. Ketoaineiden hyödyntäminen aivojen energiametaboliassa on kuitenkin mahdollista.

Ketogeenisessa ruokavaliossa hiilihydraattien ja proteiinien saantia rajoitetaan niin, että energia saadaan pääasiassa rasvoista, jolloin aivot ja muu elimistö käyttää energianlähteenään glukoosin sijasta rasvahapoista muodostuvia ketoaineita.

Ketogeeninen ruokavalio nostaa elimistön ketoaineiden määrää, joiden aineenvaihdunnan, erityisesti beetahydroksibutyraatin, on todettu soluviljelmissä ja eläinmalleissa vähentävän 25 tulehduksellisia tekijöitä, parantavan elimistön metabolista funktiota, suojaavan keskushermostoa toksiineilta ja oksidatiiviselta stressiltä sekä liiallisilta solukuolemilta. Näiden tekijöiden uskotaan suojelevan hermoston rappeutumiselta.

Tutkimukset viittaavat siihen, että ketogeeninen ruokavalio voi parantaa muistia ja kognitiota lievistä kognitiivisista vaikeuksista kärsivillä henkilöillä, joilla on suurentunut riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden ja parantuneen verbaalisen muistin välillä havaittiin positiivinen korrelaatio. Tutkimuksen mukaan ketogeenisen ruokavalion vaikutus muistiin saattoi osittain välittyä korjaantuneen veren insuliinipitoisuuden ja muiden ketoosiin liittyvien tekijöiden, kuten vähentyneiden tulehdustekijöiden ja parantuneen energiametabolian kautta. Elimistön ketoainepitoisuus saattaa kuitenkin toimia potentiaalisena ennaltaehkäisevänä tekijänä ikääntyvillä henkilöillä, joilla on suurentunut riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Aloita ketogeeninen ruokavalio ohjatusti ja onnistu takuuvarmasti liittymällä mukaan Keto Kickstart -verkkovalmennukseen tästä!

Sinua saattaisi myös kiinnostaa nämä

Aloita ketogeeninen ruokavalio jo tänään!